Joet virtaavat täällä hitaammin/ olit viikko sitten kolme milliä vasemmalle/ minä ihmisen kokoisena ja mykistyneenä vastarannalla. Selkeästi tunsimme samoin/ sinä myöntelit niin kuin kuuluukin/ minä provosoin kaikin sankarin elkein. Halvinta punaviiniä meidän vuosikymmeneltä/ aika liikkuu täällä ylävirtaan/ tähän aion panostaa. Ensi viikolla vaihdan penkkiä/ vaihda sinäkin rakas/ minä olen se huopahattu vastarannalta” Jatka lukemista ”Rannalta”
Uraanikaivos- ja yleensä kaivosmietteitä FINNLEXiä lukiessa: ”Oikeutusperiaate edellyttää, että säteilyaltistusta aiheuttavalla toiminnalla saavutettavan hyödyn on oltava suurempi kuin siitä aiheutuvan haitan. Tarpeetonta säteilyaltistusta ei tule hyväksyä koskaan ja silloinkin, kun altistus liittyy hyödylliseen tarkoitusperään, hyödyn on oltava suurempi kuin haitta. Käytännön säteilyturvallisuustyössä keskeinen on optimointiperiaate eli ALARA (As Low As Reasonably Achievable), jonka mukaan säteilyaltistuksenJatka lukemista ”Suuri hyöty ja pienet ihmiset”
Nimi Saitavuono Jäämeren rannalla saa jotenkin kylmän kaiun. Se on venäläisten romuvarasto käytöstä poistetuille sotatarvikkeille. Ydinsukellusveneille ja sen sellaiselle. Isolla on ison paskat, sanoo wanha äitimuorini, mutta eikö tämä ”ongelman kaukaisuus” ja suomalaisen median ”hiljaisuus” asian tiimoilla jotenkin kerro sen, että täällä pohjoisilla vaaroilla tarvitaan autonomisesti toimiva lappilainen ympäristöliike? Tuolla viivan takana idässä ovat ympäristöasiatJatka lukemista ”Muurmannin Legioona, Lapin rajat ja etelän ympäristöpolitiikka”
Jonathan Swift: VAATIMATON EHDOTUS, ”A Modest Proposal”(1729) Suoraa uusliberaalin aatemailman sydämmeen ja tosi pitkältä matkalta, osuu Jonathan Swift satiirilla Vaatimaton ehdotus. Swiftin satiiri 1700-luvun alkupuolelta ratkoo riistosta ja kolonialismista kumpuavia sosiaalisia ongelmia aivan meidän aikaamme muistuttavalla pragmaattisuudella. Köyhät myyköön lapsensa, vaikka herrasväen juhlaruuaksi. Swiftin satiirin taustalta puhuu valistukselle ominainen järjen ääni. Kirjoittaja tuntee ongelmakentän, jaJatka lukemista ”Karppaus a’la Irland”
08.04.12 Ontto kapitalismin krokotiili Ihmisen kuuluu uhrautua, ja valta ei ole vain meihin kohdistuvaa, vaan me olemme osa sitä. Dostojevski näyttää lukeneen Foucaultinsa, ja kumpaistakin on hyvä lukea satiirikkona. Fedor Dostojevskin Krokotiili on menippolaista satiiria ihmisistä ja kapitalistisen ajattelutavan hegemoniasta heissä. Jopa uusliberalistinen laskelmointi on lastenleikkiä, kun ”taloudellinen prinsiippi” ja eurooppalaisen markkinatalous tekevät tuloaan yksinvaltaiselleJatka lukemista ”Ontto kapitalismin krokotiili”
Kehitysmaa ja kehitysalue ”Development and Enviroment” -artikkelissa Kristiina Pirnes käsittelee Brasilian ja Amazonaksen sademetsien tilannetta ja ongelmia 1960-luvulla. Amazonaksen sademetsien kohtalosta on tullut eräänlainen kaikkien nähtävissä oleva syöpäkasvain, jolle pitäisi tehdä jotakin. Ongelmakenttä taustalla saattaa olla laajempikin. Etelä-Amerikan, Brasilian ja sen naapurivaltioiden nostaminen sosiaalisen-, poliittisen-, taloudellisen- sekä ympäristöhistoriallisen tutkimuksen valokeilaan voi jopa häikäistä oman ongelmakenttämmeJatka lukemista ”Kehitymaa, kehitysalue ja banaanitasavalta”
…, niin tällä voi olla jotakin yhteistä hiljakkoin ilmitulleeseen 200 tuotantosian kohtaloon, mutta pelkkien tuotantolukujen vallossahan yhteyttä ei voi osoittaa. Suosittelisin tapausten taustojen tutkimuksessa käytettävän järjen valoa. Mahdollisissa tapahtumapaikoilla suoritettavissa tutkimuksissa on kyllä hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Kaasumittarit ja naamarit kun voivat vain johtaa sen viimeisenkin eettisen näköalan hämärtymiseen.
Tuotantoa ei vielä ole siirretty kokonaan uraanivoimalla lämpiäviin kasvihuoneisiin, vielä meidän on paljolti tyytyminen siihen mitä luonto meille ulkoilmassa kasvattaa. Ihmiskunnan henkeä salpaavat teknologiset harppaukset ja tämän ylettömän kiireen tulos, saavat minut kysymään, mihin on tultu? Olen kai ateisti, mutta ei se saa minua erityisemmin uskomaan länsimaiseen ihmiseenkään. Saavutuksemme ovat kourallinen Sarasvatin hiekkaa, kun taasJatka lukemista ”Stabiili pörssikurssi”
Lappi on vanhaa tekoa. Rovaniemi on nuori, vaikka seutu siirtyikin jo 15. vuosisadalla ruotsalaisen kirkon ja Turun piispan alaisuuteen. Turun tähtitorninmäellä uivat vielä silakat, kun pohjoisen kivisillä rannoilla tirisi hylkeen tai poronrasva. Ennen kuin kukaan huoli rakentaa kivijalkaa, Lapissa jo asuttiin. Elämä ei silloin ollut monokulttuuria vaan liikettä. Rovaniemeä leimaa jatkuva ulkoisen kuvan muutos. KauppalanaJatka lukemista ”Poro ja pohjoinen elämä”
Mitä on tapahtunut metsille? Täällä Lapissa käy aina vain rasittavammaksi yhtyä johonkin kansalliseen itkuun jonkun Etelä-Suomen massatuotantotuen puolesta. Maaherran1 esittämät ajatukset maakunnallisen autonomian lisäämisestä tulivat yllättävinä, mutta jo kauan toivottuina. Lappihan on vanhempaa tekoa kuin Suomi, joka yhdeksänkymppisenäkin vielä jatkaa oidipista ryntäilyä sylistä syliin. Meillä olisi täällä omastakin takaa pystyviä pikku tyranninalkuja sekä itsepintaisia vastarannankiiskiäJatka lukemista ”Mitä on tapahtunut metsille?”
Raakinavaara 