Muurmannin Legioona, Lapin rajat ja etelän ympäristöpolitiikka

Nimi Saitavuono Jäämeren rannalla saa jotenkin kylmän kaiun. Se on venäläisten romuvarasto käytöstä poistetuille sotatarvikkeille. Ydinsukellusveneille ja sen sellaiselle. Isolla on ison paskat, sanoo wanha äitimuorini, mutta eikö tämä ”ongelman kaukaisuus” ja suomalaisen median ”hiljaisuus” asian tiimoilla jotenkin kerro sen, että täällä pohjoisilla vaaroilla tarvitaan autonomisesti toimiva lappilainen ympäristöliike?

Tuolla viivan takana idässä ovat ympäristöasiat todella pahalla mallilla, mutta Lappi on rajaton käsite, ei sen ongelmia ole helppo sitoa johonkin nuoren (venäläisen!) rantakaupungin historiallisesti lyhyeen narraation juoksunaruun. Kyllä West-End tarvitsee lähikosteikkonsa, se on selvä, mutta espoolaisia meistä ei tule ja vantaalaisiksi emme vain ala, meillä on täälläkin tekemistä. Ehkä elämä on korporaatioiden, konsernien ja Ex-Nokia-Suomen hallituspolitiikan ulkopuolella?

Toivoa sopii, vaan ei kumarrella: Kun vihreä ”herra empatia-ministeri” vain tyynnyttelee bioliuotetun Kainuun rippeistä kärsiviä savolaisparkoja, niin hän vähän myöhemmin valtakunnanuutisissa kantaa tavatonta huolta siitä, kuinka ihmeessä Etelä-Amerikassa ja Indonesiassa operoiva paperinjalostusteollisuus voisi hankkia katalysaattorit laivastoonsa, Niin, jossakin kaukana ”Jumalan valitun maatilkun” ulkopuolella asuvien sopisi totuttautua myös laivojen rikkipäästöihin, kun he jo nämä Talvivaaran päästötkin sietävät.

Suomalainen kertomaperinne on vankka: Meillä ei ole korruptiota, eikä meillä ole kolonialismia, ei uutta eikä vanhaa. Me uskomme, jos meille sanotaan, erityisesti me uskomme jos sanoja on oppinut sitomaan itselleen jonkin rätin kaulaan. Kravatti on ehkä sukua lipereille? Lipereillä ei taas pitäisi olla mitään tekoa uusliberalistisen politiikan kanssa, jossa taloustotalitarismi riepottaa arvomaailmoja itselleen pyhän voitonmaksimoinnin suuntaan.

Lappi on kaukaista pohjolaa ja meille sydäntä lähellä, eikä sitä siirretä tietämättämme edes malmeina etelään. Asun täällä aika pohjoisessa, vain hieman napapiirin ”takana”. Työmatkalla, kun suuntasin Keski-Euroopasta kohti kotia, totesivat veistäjäkollegat, että Afrikkaan olisi lyhyempi matka.  Kolonialismin(lue taloudellisen ja henkisen riiston) testikenttänä ovat toimineet niin ”kaukainen” Afrikka kuin vaikkapa Etelä-Amerikkakin, mikä tekisi pohjoisesta sitten poikkeuksen? Kolonialismin työkaluina toimivat täälläkin korruptio ja paikallisten pikkutyrannien henkinen vasallius.

Lappi itsenäisenä alueena on oltava tietoisuutemme napa. Me emme ole maailman ulkopuolella, mutta emme myöskään sen renkejä.  Lapin tulevaisuuden rakentaminen ympäristön ehdoilla  sekä vaatimus syvän ja kattavan paikallisdemokratian luomisesta vapauttavat meidät paljosta turhasta.

Mainokset
Edellinen artikkeli
Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: