Nyrkkipajat
Shangrilaa sitä rakennetaan. Silkkaa kolonialismia tämä on että muutaman kympin lupalapuilla lunastetaan ihmisten ympäristö ja elinkeinot. Halvemmalla kuin päivän kalastus lohijoella. Koko Suomi on keskieurooppalaisille periferiaa, jota voidaan käyttää riskialttiisiin toimenpiteisiin, kuten vaikkapa energian tuottamiseen uraanilla. Maan johto on köyhää, ainakin omasta mielestään. Se haahuilee jokaisen vastaan tulevan konsernin takinliepeeseen kiinni. Mitä suurempi ja mitä vieraampi sen mieluumpi… Nykypoliitikkoa ei kuule mitkään nyrkkipajat elätä, ne menee konkurssiin, niin kuin varmasti tästä Nova-dings-bums, mikä se nyt olikaan, huomasit.
On vain niin onnettomasti, että tämä on pitkä maa ja Lappi on heidän mielessään vielä enemmän periferiaa, ja vielä riskialttiimpien toimenpiteiden luvattu maa. Siellä voi vaikka kaivaa uraania. Entä sitten seuraavaksi? Ehkä me olemme se maalitaulu, johon se köyhdytetty uraani joskus ammutaan. Niin, meillähän on moraalinen velvollisuus myöntyä, koska jne.. Ruki ver! Saksassa on tarpeeksi sähköntuotantoa ja tämä tänne kaavailtu laitos loisi Saksasta vain sähkön välittäjän. Nytkin RWE ja Eon ostaa Ranskasta ja välittää kalliimmalla ulos. Puhdasta voittoa? Sen ohella Saksan vaihtoehtoisen energian tuotanto saasteettomalla tuulivoimalla kärsisi. Katsos: Näille atomienergiakonsernien omistajille sillä Saksassa ja Ranskassa ME olemme pikkuisen Venäjällä, sinäkin.
STOI !
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Aiheeseen liittyy
Julkaissut raakinavaara
Eero Perunka
Perunkajärvi
96900 Rovaniemi, Lapland
eero.perunka@elisanet.fi
tel. 358401772864
TARINAA
Olen kerännyt tähän tiedot itsestäni parhaan tietämäni mukaan. Käsitelkää niitä varoen. Menneisyyteni ei siedä enempää epäjärjestystä.
Synnyin kesäkuussa 1957 Rovaniemellä
Kun synnyin ei kylätietämme vielä aurattu talvisin. Minä synnyin kesällä.
Hiljakkoin löysin Viikosanomat-lehden päivältä jolloin olin miinus neljä kuukautta.
Lehden kannessa oli Fagerholmin kuva ja teksti: -Terveisiä Moskovasta.
En ollut vielä syntynyt, mutta lumi olikin maassa ja kylätie auraamatta.
Koulut:
Minun ikäluokkani kävi vielä kansakoulunsa kotikylän, silloin melko uudessa opinahjossa. Ahjo on sopiva nimitys koska pajavasaraa varmaankin tarvittiin. Kuulen vieläkin sen tamburiinin inhottavan äänen. Marssimme sisäurheilutunnit, jos emme pelanneet lentopalloa, josta tuli myöhemmin kylämme Perunkajärven tavaramerkki.
Keskikoulun viimeisinä päivinä saimme kaikki a-nelosen, jossa luki, että lukio olisi tie ylempiin yhteiskuntaluokkiin. Minä ja kaverit päätimme välttää sen tien ja nuo luokat. Opiskelin metsuriksi. Myöhemmin kävin Lapin Kansankorkeakoulua vuoden. Erno Paasilinna, jota suuresti ihailin ja ihailen, oli myös käynyt LKK:n. Lukion kävin vasta tällä vuosituhannella. Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2008. Ylemmät yhteiskuntaluokat ovat tänä aikana karanneet niin “ylös”, ettei niistä ole enää pelkoa.
Ammatit:
Kuten jo kerroin olen ammatiltani metsuri. Ammattia ei juuri enää tapaa kuin saarilla, Suomenlahden rannikolla. Hyvä niin, en jäänyt kaipaamaan. Nykyisin veistelen hirsitaloja, hoidan poroja sekä eräopastan. Ja! Kirjoitan itseäni ojentaen ja opettaen, aina jotakin pientä, mutta terävää.
Elämä ja elämöinti:
Olen tahtomattani kovin perunkalainen ja en edes perustele sitä. Tulkaa joskus katsomaan. Olen myös asunut, elänyt ja työskennellyt yli kymmenen vuotta elämästäni Saksassa. Ajattelen usein “auf Deutsch”, ja Saarland siellä Ranskan rajan pinnassa on minulle hyvin tärkeä. Täällä Suomessa minulla on kaksi poikaa, Mikko ja Max. Jos jälkimmäinen innostuu käyttämään äitinsä sukunimeä, hänestä tulee isona Max Jacobson.
Harrastukset:
Kirjallisuus ja kielet (ruotsi, saksa ja englanti). Olen Lapin tarinankerrontamestari 2008 ja borgesilainen ihminen, parhaimmillani ehkä lyhyehköissä novelleissa ja esseissä. Opiskelen kirjoittamista Jyväskylässä ja kulttuurihistoriaa Turussa sekä Rovaniemellä. Minua viehättää postmoderni ja kevätkesäisin käyn Sodankylän Kirjoittajakursseilla.
Mottoni ovat:
Nro 1. Se nukka mistä linnut tekevät pesänsä irtaantuu puun pinnasta kun puu vanhenee
Kysymyksiä mistä pidän: Kun poliitikot nyt kerran ovat kaupan; miksi emme hanki heitä sieltä mistä heitä halvimmalla saa?
kunnioittavasti: Eero Perunka, Perunkajärvi, Lapland
Näytä lisää artikkeleita
Raakinavaara 